Blogi

Merenkulun opiskelijan muistiinpanoja Brexit-maasta

By 12.4.2019 huhtikuu 15th, 2019 No Comments

Kuten monet ehkä tietävätkin olen opiskellut viime syksystä lähtien Englannissa Southamptonissa kansainvälisen merenkulun MBA-tutkintoa. Opinnot Solent-yliopistossa ovat olleet hyvin mielenkiintoisia ja palkitsevia, osaltaan johtuen erittäin kokeneista ja pätevistä luennoitsijoista. Monet ovat ihmetelleet miksi lähdin opiskelemaan tässä vaiheessa, mutta vielä useammat ovat todenneet, että opinnoista on luultavasti paljon hyötyä nyt kun työkokemusta on alalta kertynyt useita vuosia. Itse olen vakuuttunut että olen saanut opinnoista moninverroin enemmän irti syvemmällä, ja käytännöllisemmällä tasolla, kuin mitä olisin saanut ennen työuraani 10 vuotta sitten. Ajoittain käy hieman sääliksi luennoitsijoita koska aiheutan heille päänvaivaa kriittisillä kysymyksilläni, joihin he kiitettävän asiantuntevasti jaksavat vastata, jopa aiheen vierestä. Heidän interaktiivinen lähestymistapansa aiheisiin pitää opiskelijoiden kiinnostuksen yllä.

Juuri nyt ajat ovat kansainvälisen merenkulun opiskelemiselle hyvin mielenkiintoiset: Rikkirajoitus on tulossa maailmanlaajuisesti voimaan alle 9 kuukauden päästä. Mitä tapahtuu valtaville konttilaivoille jotka polttavat bunkkeria yli 200tonnia enemmän päivässä verratuna esim. Meriauran laivaston aluksiin. Ja miten tämä vaikuttaa vähärikkisen polttoaineen saaatavuuteen ja hintaa? Vai onko merenkulun osuus merkityksetön raakaöljyn markkinoilla eikä vaikuta niihin? Olen lukenut aiheesta monia artikkeleja ja käynyt monia keskusteluja luennoitsijoiden kanssa, ja näyttääkin siltä että mielipiteitä asiasta on yhtä monta kuin on merenkulun ammattilaisia maailmassa. Vastauksen saamme tietää vasta vuoden kuluttua. Nähtäväksi myös jää miten rikkirajoite vaikuttaa pieneen Itämereemme. Muistamme vielä mitä tapahtui markkinoilla ja öljyn hinnalle v. 2015 kun rikkirajoite tuli Itämerellä voimaan. Tilanne on nyt kuitenkin täysin eri, koska vaikutusalue on Itämeren 2000 kauppa-aluksen sijaan koko mailmanlaajuinen 50.000 kauppa-aluksen laivasto.

Toinen asia joka tekee opiskelusta juuri tällä hetkellä vielä mielenkiintoisemman, on rakastettu, ja varmasti vielä enemmän vihattu, Brexit. Olen miettinyt kuukauden ajan mitä voisin siitä sanoa jota ette vielä tietäisi. Aloitin etsimällä tietoa aiheesta joka nousi esiin yhden pitkäaikaisen asiakkaamme kanssa viime kesänä: mitä tapahtuu Gibraltarin lipulle Brexitin jälkeen? Löysin tietoa jätteenkuljetuksesta ja siitä kuinka Gibraltar on kokonaisuutena vaikeampi tapaus kuin esim. Pohjois-Irlanti, mutta  en löytänyt yhtään tieteellistä artikkelia tai muuta oleellista tietoa Gibraltarin lipun tulevaisuudesta. Luennoitsijat eivät myöskään osanneet vastata kysymykseen, joten lähdin kehittelemään toisenlaista näkökulmaa: Jotkut pankit ovat ilmoittaneet siirtävänsä pääkonttorinsa pois Britanniasta, tekevätkö varustamot samoin? World Maritime-newsin mukaan (1.2.2019) vastaus on kyllä. Uutisessa kerrotaan kuinka Maersk, Euroopan suurin varustamo seurannee lauttavarustamo P&O:ta, joka oli viikkoa aiemmin ilmoittanut siirtävänsä pientonniston aluksensa Kyproksen lipun alle Brexitistä johtuvan epävarmuuden takia, ja halusta pitää laivasto EU-lipun alla. Ymmärtämykseni mukaan tämä voi johtaa merenkulkualan työpaikkojen vähenemiseen Britanniassa. No, onko uusi sukupolvi, 20-vuotiaat opiskelijatoverini joilla pian on merenkulkualan maisterin paperit käsissään, huolissaan asiasta? Yleisesti ottaen eivät. Suurin osa heistä ei ole alunperin täältä kotoisin, ja vaikka he ovat päättäneet jäädä työskentelemään Britanniaan, voivat he yhtä helposti lähteä myös muualle. Mielenkiinnolla seuraan minne uudet ystäväni päätyvät ottamaan ensiasekelita urallaan. Toivon myös että pääsen joidenkin heidän kanssaan tekemään kauppaa tulevaisuudessa.

EU ja Britannia päättivät viime torstaina Brexitin lykkäyksesta lokakuun lopulle. Britannian tulisi kuitenkin pitää EU vaalit toukokuussa, muuten on mahdollisuus että Brexit tapahtuu sopimuksettomasti 1.6., eli vielä minun oleskeluni aikana täällä.

Stopfordin Maritime Economics-teoksen (2009) mukaan merenkulku on kuin uhkapeliä. “Rahtaajat tulevat markkinoille koska he eivät tiedä paljonko kuljetuskapasiteettia he tarvitsevat tulevaisuudessa. Kukaan ei tiedä. Laivanvarustajan tehtävä on tehdä paras mahdollinen arvio ja uhkapelata. Jos hän on väärässä, hän häviää. Nämä päätökset ovat monimutkaisia ja usein vaativat päätöksentekoa, joka voi olla ristiriidassa markkinanäkemyksen kanssa. Siksi yksilöt pärjäävät usein paremmin kuin suuret yritykset.” Tavalliset markkinavaihtelut saavat nyt ylimääräiset mausteet rikkirajoituksesta ja Brexitistä. Vaikuttavatko nämä markkinoihin? Uskon, että lyhyellä tähtäimellä vaikuttavat paljonkin, mutta pitkällä tähtäimellä ei juurikaan.

No, se politiikasta. Joitakin varmasti kiinnostaa tietää olenko palaamassa takaisin Meriauraan vai jäänkö “uhkapelaamaan” Britteihin. Olen ehdottomasti palaamassa takaisin perheyritykseemme kesän jälkeen ja odotan jo innolla päästä työskentelemään jälleen kanssanne.

Iloista kevättä!

Riinu Walls
Meriaura Groupin hallituksen jäsen