Merenkulkua pidetään yhtenä vaikeimmista sektoreista poistaa hiilidioksidipäästöt. Noin 90% maailmankaupasta kuljetetaan meritse, ja maailmanlaajuinen merenkulku tuottaa lähes 3% maailman hiilidioksidipäästöistä, ja osuuden ennakoidaan kasvavan. Alalla on viitattu kaupallisesti kannattavan teknologian puutteeseen.
Paineet kuitenkin kasvavat. Euroopan komissio ehdotti heinäkuussa merenkulun lisäämistä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään asteittain kolmen vuoden aikana, vuodesta 2023 alkaen. Tammikuussa ehdotin päästökaupan perustaksi yksinkertaista mallia, jossa päästökaupan perushinta muodostuu kasvihuonepäästöjen ja kuljetussuoritteen välisestä suhteesta, ts. mitä pienemmillä kasvihuonepäästöillä kuljetussuorite saadaan hoidettua, sitä pienemmäksi muodostuu päästöoikeuden hintavaikutus kuljetettua tonnia kohti. Tämä ohjaisi investoimaan sekä taloudelliseen, mutta ennen kaikkea päästöjä minimoivaan ja tehokkaaseen kuljettamiseen. Teollisuus ja merikuljettajat hyötyisivät mallista, koska markkinoiden ohjausvaikutuksen ansiosta kuljetukset tehostuisivat, samalla kuin se kannustaisi nopeuttamaan investointeja kestävämpiin ja tehokkaimpiin ratkaisuihin.
Varustamoiden kansainvälinen kattojärjestö International Chamber of Shipping (ICS) esitti hiilineutraaliuustavoitetta merenkulkuun vuoteen 2050 mennessä. Keinona olisi merenkulun globaali hiilimaksu, joka olisi ensimmäinen laatuaan millään alalla. ICS, joka edustaa yli 80 % maailman kauppalaivastosta toimitti esityksensä kansainväliselle merenkulkujärjestö IMO:lle. Suomen Varustamot on ollut mukana valmistelemassa esitystä.
Hiilidioksidi ei kuitenkaan ole ainoa kasvihuonekaasu, ja suurena vaarana onkin joutua ojasta allikkoon, mikäli säädöksissä ei huomioida kaikkia kasvihuonekaasuja. LNG, johon merenkulkualalla on turvauduttu päästövähennyksiä suunniteltaessa, koostuu pääosin metaanista. Sen valmistuksen, siirron ja polton aikaisia vuotoja ei ole pystytty edelleenkään kokonaan eliminoimaan, vaikka kehitystä tekniikassa onkin tapahtunut. On muistettava, että metaani on 20 vuoden tarkasteluvälillä n. 86 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Millään foorumilla LNG:tä ei enää nykytiedon valossa pidetä ilmastolle hyvänä ratkaisuna, ja monien laskelmien ja tutkimusten mukaan LNG:n käyttö on ilmastonmuutoksen kannalta jopa dieseliä pahempi vaihtoehto. Myös maailmanpankki vei juuri LNG:n vastaisen kantansa IMO:oon.
Pienet alukset mukaan
EU:n suunnitelma olisi jättämässä pienet, alle 5000 bruttotonnin alukset päästökaupan ulkopuolelle. Mielestäni kuitenkin päästökaupan ulottamisessa myös pientonnistoon olisi suuri mahdollisuus, koska silloin voitaisiin aidosti investoida edistykselliseen teknologiaan, joka pyrkii hiilineutraaliin kuljetusjärjestelmään. Asiakkaat eli suomalainen vienti- ja tuontiteollisuus hyötyisivät kustannustehokkaammista, ympäristöystävällisemmistä kuljetuksista. Suomalaisessa meriliikenteessä on vielä paljon tehostettavaa. Täkäläisen merenkulun päästöt ovat jo vähentyneet uuden teknologian ja puhtaampien polttoaineiden ansiosta, mutta käyttövoimaa voi yhä tehostaa ilmaston kannalta paremmaksi. Polttoaineen kulutusta voi karsia liikkumalla hitaammin ja aina lastissa. Satamatoimintoja täytyy tehostaa ja tehdä laivojen rungoista virtaviivaisempia.
Merenkulussa eletään nyt ”hyvin suuren muutoksen aikoja”. Muutoshalun pitäisi ulottua alan kaikkiin toimijoihin asiakkaista teollisuuteen, viranomaisiin ja ay-liikkeeseen. Alalla on pelkoa toimintaympäristön muuttumisesta. On pyritty viestittämään, että merenkulku on vähäpäästöisin kuljetusmuoto, mikä pitääkin tällä hetkellä paikkansa, mutta emme voi enää pitkään tuudittautua tähän. Jokaisen sektorin on vähennettävä päästöjä ja siirryttävä kasvihuonekaasuneutraaliin liikenteeseen. Järjestelmän tulee olla maailmanlaajuinen, jotta se on tehokas ja reilu. Eurooppalaiset voivat tässäkin näyttää suuntaa ja edistää siirtymää. Aikaisella omaksumisella varustamot voivat saada kilpailuetua.
Meriaura on jo yli vuosikymmenen ajan tutkinut ja kehittänyt omia biopolttoaineita laivakäyttöön. Toimme tietääksemme ensimmäisenä rahtivarustamona asiakkaillemme mahdollisuuden solmia lähes hiilidioksidineutraaleja kuljetussopimuksia. Tänä päivänä EcoVoy-nimellä kulkeva sopimusmuoto toteutetaan korvaamalla fossiilinen polttoaine jätteistä valmistetulla biopolttoaineella. Tulevaisuudessa tavoitteenamme on paitsi kasvattaa em. polttoaineen tuotantoa ja käyttöä, myös kehittää muita teknologioita, joiden turvin voidaan kasvattaa hiilineutraalien merikuljetusten tarjontaa. Tälläkin hetkellä meillä on työn alla kuljetuskonsepti, joka tulee olemaan sataprosenttisesti hiilineutraali perustuen uusituvan energian ratkaisuihin.
Jotta tehostamistoimenpiteet voidaan tulevaisuudessa todentaa, olemme ottaneet käyttöön seurantajärjestelmän, jolla seurataan jokaisen yksittäisen matkan päästöjä suhteutettuna kuljetustyöhön, eli päästöt/tonnimaili.
Muutoksiin liittyy aina mahdollisuuksia, joskin myös riskejä. Suurin riski on kuitenkin olla tekemättä mitään. Haasteet ovat mittavia, mutta ratkaisuja on olemassa ja niitä jalostetaan, joten menkäämme rohkeasti yhdessä eteenpäin.
Jussi Mälkiä
Konserninjohtaja, Meriaura Group
