Ship Recycling-laivankierrätyshanke Turun Korjaustelakalla Naantalissa on päättynyt. Tekesin rahoittamassa kolmevuotisessa projektissa purettiin ja kierrätettiin koeluontoisesti kuusi alusta. Projektin taustalla on EU:n aluskierrätysasetus, jonka mukaan v. 2018 jälkeen EU:n lippujen alla purjehtivat tai eurooppalaisessa omistuksessa olevat alukset voidaan purkaa vain siihen tarkoitukseen hyväksytyillä telakoilla. Aikaisemmin suuri osa maailman aluskannasta on päätynyt romutettavaksi Aasiaan olosuhteisiin, jotka eivät täytä länsimaiden työturvallisuuden ja ympäristönsuojelun vaatimustasoa.Tiukentuvien vaatimusten sekä yleisen asennemuutoksen vuoksi kestävälle laivojen kierrätykselle on Euroopassa kasvavaa tarvetta. ”Aluskierrätysliiketoiminta Suomessa on kansantalouden ja huoltovarmuuden kannalta perusteltua, sekä myös ympäristön kannalta, koska normit ovat täällä korkeat,” sanoo Meriauran hallituksen puheenjohtaja Jussi Mälkiä. Meriauran osuus projektissa oli kierrätettävien alusten etsiminen ja hankkiminen, kierrätystoiminnan valvominen, sekä kierrätettävän materiaalin toimittaminen ja kuljettaminen uusiokäyttöön.
Hankkeessa kierrätetyt alukset olivat kooltaan 12–82 metriä ja ne purettiin mekaanisesti joko polttoleikkaamalla tai leikkaustyökalulla varustetulla kaivinkoneella. Mälkiän mukaan purkuteknologian kehitykseen tulisi panostaa: ”Viimeksi kun Meriaura harjoitti laivanromuttamista n. 20 vuotta sitten, oli teknologia täysin sama kuin nyt. Se on vanhanaikaista ja pitäisi saattaa nykypäivän tasolle.” Lisäksi Suomen pohjoinen sijainti, pitkä talvi ja korkeat työvoimakustannukset ovat haasteellisia laivankierrätykselle. Mälkiän mukaan tarvittaisiin telakka, joka pystyisi erikoistumaan pelkästään kierrätysliiketoimintaan ja jossa korjaustoiminta ei vaikuta operatiiviseen suorittamiseen.Tällaisia telakoita, joissa lisäksi olisi riittävät varastotilat purkamista odottaville laivoille ja kierrätettäväksi menevälle metallille ei Suomessaole. Projektin aikana Turun Korjaustelakka listattiin EU-hyväksyttyjen purkutelakoiden joukkoon. Se täyttää kaikki kestävän purkutoiminnan vaatimukset, eli purkaminen voidaan tehdä tehokkaasti ja täysin päästöittä. ”Mahdollisten haveri- tai muiden poikkeustilanteiden kohdalla on tärkeää, että Suomestakin löytyy purkutelakka satunnaiseen tarpeeseen. Myös Pesupalvelu Hans Langh osoitti omaavansa hyvät valmiudet ongelmajätteiden haltuunottamiseen”, Mälkiä kehuu yhteistyökumppaneitaan.
Turun korjaustelakalla suoritettu pienten alusten kierrätysprojekti saavutti julkisuudessa merkittävän suuret mittasuhteet. Lainsäädännön tulkinnanvaraisuus sekä ulkopuolisen tahon tuoma kielteinen asenne aluskierrätystä kohtaan ja siitä seurannut valitus lisäsivät toiminnan haasteita. ”Projektia pitkitti ja hankaloitti faktoihin perustumattoman näkemyksen levittäminen siitä, mitä laivanromutus on laivan korjaamiseen verrattuna”, Mälkiä kertoo.
Kaikki ongelmajätteet ja kierrätykseen kelpaamattomat materiaalit puretuista aluksista on toimitettu turvallisesti ja asianmukaisesti hävitettäväksi, romumetallit lajiteltu ja saatettu takaisin raaka-aineeksi teollisuudelle, eikä ympäristöön päässyt mitään sinne kuulumatonta.
Laivankierrätysprojektissa ensimmäisenä purettu alus Blue White Eagle hinattiin Saimaalta Naantaliin syyskuussa 2017
